sunnuntai 8. joulukuuta 2013

Proteiinia ja pohdintoja...


 
Sporttimekasta saapui jälleen täydennystä. Tällä kertaa testailen Scitec 100 % Whey Protein Professional -protskua ja makuna tietty mansikka-valkosuklaa! Ei näitä ihan pienissä pussukoissa viitsi tilata, kun kulutusta on sen verran, että äkkiä hujahtaa isompikin pönikkä. Eiköhän näillä nyt hetken kuitenkin taas pärjäile. :) Nyt myös tarkenee, kun mukana oli myös yllärinä t-paita ja pipo. :) Kiitokset Toni!
 
Ylätaljavariaatio, yksi lemppareista. Huijaamaan ei pysty, joten perille menee tämä likistys. :)
 
 
Treenit senkun maistuu. Jälleen yksi viikko on aherrettu dieettiä eteen päin. Painokin on putoillut ja on alimmassa lukemassa tähän asti tällä dieetillä. Huomenna aamulla on taas "virallinen" punnitus. Saas nähdä putoaako paino, vai tuleeko taas jälkatreenin päälle nesteitä... Hyvää tahtia joka tapauksessa etenee, vaikka kalorit onkin vielä korkealla. Hyvä niin, poweria riittää ja treenit on sen mukaisia.
 
Vaikka ei tämä nyt aina niin herkkua ole. Toisinaan sitä miettii, että onko tässä järkeä... Voisiko sitä elää "normaalia" elämää, ehtiä tavata kavereita, olla muutaman päivän treenaamatta, syödä vapaammin, käyttää rahansa johonkin muuhun kuin RUOKAAN ja lisäravinteisiin... vaikka lyhentää asuntolainaa.  Mun kauppalasku kun tuntuu olevan pienen perheen verran dieetilläkin, vaikka en mitenkään törsää, vaan koitan ostaa järkevästi. Kolme kassia kannan aina kotiin ruokaa. Oikein naurattaa. "Mä olen dieetillä..." Monta sataa menee kitusista alas kuukaudessa. Kova treeni yhdistettynä nopeaan aineenvaihduntaan. Energiaa kuluu.
 
 
Kaalisalaatti vol.10. Kaalilaatikoa tein 2 vuokaa... pahuksen kaalia on vielä jäljellä...mitä siitä vielä keksis... :D
 
 
Mutta sitten taas ajattelee, että mitä ihmeen muuta mä muka tekisin? Kyllä tästä kuitenkin saa NIIN paljon, että on valmis vähän tinkimään siitä muusta. Olisinpa vaan aloittanut tämän jo 20 vuotta sitten. Vain sitä kadun, joten nyt mennään täysillä! En halua 80-vuotiaana keinutuolissa harmitella, ettei tullut sitten koskaan sitä tehtyä... NYT on tämän aika. Sen päätöksen tein 4 vuotta sitten ja se pitää. Nyt ne lihakset hankitaan, joista olen elämäni unelmoinut. Päätöstä se vain oli vailla. Ei se vain haaveilemalla toteudu. Ja kun tosissaan jotain haluaa, siitä myös pitää kiinni. Joten ajatuksissani päädyn lopulta aina samaan tulokseen: suu suppuun, pulinat pois ja treenaamaan! Tätä minä haluan tehdä! Juuri nyt.
 
 
“The fight is won or lost far away from witnesses, behind the lines, in the gym, and out there on the road, long before I dance under those lights.”
– Muhammad Ali
 
 
 
 
 
 

1 kommentti:

  1. Juurikin näin Maarit, ihan samankaltaisia pohdintoja täälläkin käydään läpi :)

    VastaaPoista