torstai 3. toukokuuta 2012

Pohdintoja

Ihan mahtavia treenejä ollut viime aikoina. Vappuaattona kävin tekemässä oikein kunnon jalkatreenin. Lähtiessä oli vähän sellainen olo, että mistä tähänkin nyt taas fiilikset nappaisi, mutta kun vauhtiin pääsin... Supersarjoja toisen perään. Ihan mahtava treeni! Polvet notkui ilman vappujuomiakin. :)

reiden ojennus + 1 jalan prässi
reiden koukistus + sjmv kp
lantionnosto lt + askelkyykkykävely
pohje istuen + pohje hack

Todella nautinnollista tahkoa kunnon treenejä taas. Sen verran on tullut syöpöteltyä, että paino on kivunnut 5-6kg ylöspäin kisapainosta. Nestettä. Toivottavasti. :) Ei ole enää ihan yhtä rapsakka ei. Toisaalta päässä takoo, että "syö, syö!", toisaalta ei ole kiva katsella, miten peilikuva muuttuu pehmeämmäksi.  Kovasti tykkäsin siitä kunnosta - paitsi ehkä ylökropan osalta. Se on nyt peremman näköinen, mutta ne jalat... (haikea huokaus). Yritän pitää kultaisen keskitien, järjen päässä ja olla päästämättä mitään syömishäiriöitä kuvioihin... Voin hyvin kuvitella, miten helposti niitä tästä seuraa. Joko suuntaan tai toiseen. Ei haluaisi syödä enää mitään ja pyrkii säilyttämään kisakunnon, kiristymään loputtomiin tai sitten ahmii järjettömiä määriä pystymättä sitä rajoittamaan, kun vihdoin saa syödä... Se on tämän kisaamisen varjopuolia. Anoreksia, bulimia... vaara on tiedostettava, sillä moni tästä saa syömishäiriön itselleen, ellei dieetin jälkeen samalla itsekurilla pidä syömisiä järkevällä ja terveellisellä linjalla. Kisapainoon pitää tulla kiloja lisää sopivasti.

Lajin kannalta on oleellista, että syö yli kulutuksen, jotta lihas kasvaa. Niin paljon taas ei kannata syödä, että kertyy kovin paljon ylimääräistä rasvaa. Muuten kertyy taas paljon dieetattavaa seuraaviin kisoihin. Dieetin jälkeen siis paluu normaaliin elämään, eli syömisten tarkkailuun...  ei liian vähän, eikä liikaa... sopivasti omalle kropalle. :D Sitä se on. Elämäntapa.

Kisoista jäi sen verran hampaankoloon, että himottaisi heti lähteä lavalle uudelleen ja katsoa jos saisi tankkauksella kunnon kohdalleen, mutta mutta. Eihän sitä nyt järjellä ajateltuna ole mitään mahdollisuutta pärjätä yleisessä sarjassa syksyllä... Sinne tulee niin kovia kisaajia, että finaaliin ei ole kyllä tsäänssejä ja pelkän alkukilpailun takia taas en sinne halua... Parempi tahkoa nyt sitä lihasta vaan! Näin ainakin yritän itselleni täällä vakuutella.

Kovat treenit siis jatkukoot!



2 kommenttia:

  1. Kirjoitit sanoiksi omat pohdintani, näitä on tullut paljon kisojen jälkeen pyöriteltyä mielessä :) Toisaalta pehmenevä peilikuva masentaa, mutta toisaalta treenit kulkevat paremmin kuin koskaan. Itselläni on myös tullut älytön makeanhimo, ei auta yhtään siihen pehmenemiseen :D

    VastaaPoista
  2. Näinhän se on. Mä annan nyt ehkä helpommin itselleni periksi, kun tulee jotain mielitekoja... Yritän tsempata edes arkena :D

    VastaaPoista