lauantai 21. huhtikuuta 2012

-Klik-

Viikko on vierähtänyt ja treeneissä päästy hyvään vauhtiin. Merkillistä, miten paljon sitä on oppinut itsestä ja omasta kropasta.... ei uskoisi, että siinä on oleskellut näinkin kauan tietämättä siitä läheskään kaikkea :D

Viikon aikana on ehtinyt analysoida havaintojaan. Mun hiilihydraattien sietokyky on todella hyvä. Toisin kuin naisilla yleensä, mun kroppa ei kerää niistä nestettä kovin paljon ja se myös pystyy käsittelemään niitä suuria määriä ja silti polttamaan tehokkaasti rasvaa. Dieetilläkin siksi sain syödä loppuun asti melko paljon ja jaksaminen oli jotain ihan uskomatonta. Kertaakaan dieetin aikana ei väsyttänyt, loppuun asti treenasin aina kovaa ja treeni kulki. Hiukan tietysti se vaikutti voimatasoihin ja vastusta joutui vähentämään. Viimeinen viikko oli suorastaan ärsyttävä kaikessa keveydessään. Tuntui täysin typerältä heilutella olemattomia painoja salilla... Katselin kateellisena juoksumatolla juoksevia ja kovaa treenaavia, kun itse piti himmailla, vaikka halua ja voimia olisi ollut kovaan treeniin.

Voin siis sanoa, että todella nautin joka ikisestä päivästä tällä dieetillä, kun olo oli mainio ja sai seurata oman vartalon muutosta kohti fitnesskilpailijan kroppaa. Rasva suli reisistä ja pakaroista - en olisi koskaan uskonut, että se tosiaan vielä lähtee pois selluliitteineen päivineen. Vaan poissa on! Turhia ovat kaikki selluliittivoiteet, ei ne mitään auttaneet. Oikeanlainen treeni ja dieetti se olla pitää. Farkkuostoksilla sujahdin ällistyksekseni teini-iän kokoon... No, oli se silloin vähän löysempi malli, lihasta on kuitenkin enemmän.

Viikon aikana rautaa on väännetty taas ihan tosissaan. Mikä nautinto päästä taas kovien treenien pariin! Koska kroppa ei ole dieetistä väsynyt ja treeni maistuu, niin mikä ettei? Etenkin kun kisaviikko oli kevyt viikko, kroppa sai levätä. Voimatasotkin alkavat palailla hiljalleen. Joissakin liikkeissä olen jo takaisin niissä painoissa, joilla treenasin ennen dieettiä. Joissakin vielä vähän alle. Käsittämätöntä... tai sitten ei, ottaen huomioon, että dieetti ei mulle tuntunut raskaalta ollenkaan.

Niin ovat erilaisia ihmiset. Harmillista, miten se kisapäivän tankkaus jäi pieneksi, kun ei vielä ollut varmuutta, miten elimistö reagoi. Näköjään pitää tosiaan tehdä tankkaus kunnon äijä-tyyliin, jotta saan lihakset täyteen ja paineiseksi kisaan. Vielä kävin mielessäni läpi sen ihkaensimmäisen hiilaritankkauksen tapanin päivänä. Vetämätön ja väsynyt olo ei kaiketi johtunutkaan hiilareista vaan liiasta proteiinista. Siitä mun elimistö taas vetää tilttiin. Sen jälkeen on tankkauksissa ollut vähemmän proteiinia ja hyvin on toiminut.

Se siitä. Ensi kerran vähän viisaampana kisaamaan - katsellaan millä aikataululla.

Eilen käytiin Mike Sirénin kanssa näppäämässä muutama kuva Helsingin Hietalahden telakalla. Keli näytti kerrassaan ihanalta: tuulta ja sadetta, muutama lämpöaste. Ei muuta kuin bikineissä poseeraamaan... Ohikulkijoilla riitti ihmeteltävää. :D

4 kommenttia:

  1. Vautsi, hienoja kuvia! :)

    VastaaPoista
  2. Kiitos Tiina! Niin ja onnittelut upeasta kisasuorituksesta sinulle! :)

    VastaaPoista
  3. Onnittelut hienosti loppuun saakka vedetystä kisadieetistä ja kisasta, vaikka pokaalia ei tullutkaan! Huikea saavutus siltikin.. Upeita kuvia näkyy tulleen sateesta huolimatta :)

    Tsemppiä treeneihin ja mukavaa kevättä!

    VastaaPoista
  4. Kiitos Sanna! Erittäin mielenkiintoinen ja antoisa kokemus, sekä dieetti että kisapäivä. Treeni-iloa ja aurinkoista kevättä sinullekin! :)

    VastaaPoista