maanantai 5. heinäkuuta 2010

Rimpula ronskiksi

Sitten on aika ryhtyä tositoimiin. Treenaukselle uusi suunta ja tavoitteet. Niin monia vuosia olen lihaksista haaveillut ja sinne päin on tässä 1,5 vuotta oltu menossa, mutta tämä ei vielä riitä. Haluan nähdä mihin pystyn. Ainakin haluan todistaa itselleni, että olen unelmaani tosissani tavoitellut, enkä usko, että vielä on liian myöhäistä. Jos vielä muutaman vuoden jahkailen, voi niin ollakin.

Tänään salilla käytiin ohjaajan kanssa läpi mun treenaamista ja pistettiin se aika uuteen uskoon. Sain tältä entiseltä kehonrakentajalta kyllä roiman kasan vinkkejä ja uutta puhtia. Siinä ohessa tuli tehtyä ylä- ja alataljaa, suorinjaloin maastaveto - uutena lisäyksenä repertoaariin, takaolkia, hauiksia ja vatsoja. Liikkeissä ei onneksi ollut mitään korjattavaa.

Kyllä onkin tämä kaiken överiksi vetävä puu-tyyppi todellakin haalinut kaikennäköistä liikettä treeneihinsä. Ihan hyviä liikkeitä, mutta pakkoko ne on kaikki kerralla tehdä?? "Vielä tuo ja vähän tota..." - niin tyypillistä mulle. Nyt sahattiin puulta rönsyt ja turhat oksat... Treeniin jätetään 2-3 liikettä / lihas ja ne tehdään sitäkin tehokkaammin. Selkään pitää siis saada leveyttä, joten sitä kiusataan selkäpäivän lisäksi yhdellä liikkeellä jonkun muun treenin ohessa. Ylävartalon treeneissä siis kerätään massaa lyhyillä 10 toiston sarjoilla. Ylävartalossa erottuvuus on jo hyvä, joten lisää lihasta!!! Jalat mulla taas on jo melko lihaksikkaat, mutta erottuvuus... läskiä tai nestettä, mitä lie. Jalkoihin testataan siten pitkiä 20 toiston sarjoja, jos vaikka alkaisivat lihakset näkymään. Eli koetetaan hakea tasapainoa tähän roppaan. Kädet on kohtalaisen hyvät sellaisenaan (no toki, saahan niihinkin tulla lihasta, mutta ne eivät ole mitenkään ongelmakohta). Niille riittää siten 2 liikettä / lihas (hauis, ojentaja ja olkapäät). Takaolkia pitää kylläkin painottaa olkapäätreeneissä. Mitään tiettyä ohjelmaa ei oteta, vaan liikkeitä vaihdellaan fiilisten mukaan - kuten tähänkin asti.

Ja sit jotakin, jota vähän pitkin hampain ryhdyn toteuttamaan - nimittäin kovan aerobisen vähentäminen. Kaikkea kun ei voi saada... (hmmm. tämän sisäistäminen voi tuottaa vaikeuksia mulle - kaikki täysillä ja vielä vähän lisää). En haluaisi luopua juoksusta kokonaan, täytyy katsoa mistä löytyy sopiva suhde. Katsotaan, miten käy toisen puolimaratonin... Toinen akilles on jo lakannut oireilemastakin, toinen hiukan vielä kiristelee. Kevyttä peruskestävyyttä vain pari kertaa viikossa... Nykyään se voi onnistuakin. Ennen aina palautteleva lenkki päätyi siihen kellon kanssa kilpaa juoksuun ja ennästysten hakuun. Nyt olen kyllä juoksuharjoitusten myötä saanut sen vimman rauhoitettua. Onneksi.

Toinen asia - lisää sapuskaa. Aivan outo asia. Kun minäkuva on lapsesta asti ollut jäntevä ja hoikka (=rimpula), saapi totutella ihan uuteen kuvaan peilistä katsoessaan. No, ei se nyt niin kovin paljon ihrakkaammaksi välttämättä muutu (toivottavasti), lihakset toivotan lämpimästi tervetulleeksi. Jonkin verran enemmän oletan, että pitää kuitenkin alkaa syömään. Enpä ole koskaan normipäivälle kertyviä kaloreita laskenut - nytpä täytyy laskea, jotta tiedän paljonko lisätään. Tämä alkaa kuulostaa ihan tositouhulta :)

Jep. Tästä lähtee ja näillä mennään.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti